Language matters
Ymmärrätkö kaiken lukemasi? Entä ymmärrätkö kaiken lukemasi vieraalla kielellä? Ei se mitään, en minäkään.
Sujuva yhteistyö
Kansainvälistyvässä maailmassa kieli-, luku-, kirjoitus- ja kommunikointitaidot ovat yhä tärkeämmässä avainasemassa. Nämä taidot mahdollistavat ihmisten välisen sujuvan yhteistyön, olivat kaikki osapuolet sitten yhteisessä kotimaassaan tai eri puolilla maailmaa. Asiaan pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota varhaiskasvatuksen ja koulutuksen osalta.
Kovat vs. pehmeät taidot
On selvää, että esimerkiksi korkeakoulussa teknillisellä alalla opiskelevan henkilön tulee omata riittävät taidot matemaattisluonnontieteellisissä oppiaineissa, jotta hän pärjää opinnoissaan. Itse opiskelijana huomaan kuitenkin yhä useammin, että kieli- ja luetunymmärtämistaidot palvelevat oppimista ja osaamisen kehittämistä enemmän, kuin edellä mainitut “kovat taidot.” Let me explain:
Terminologia
Jokainen ala pitää sisällään sille tyypillisen sanaston. On myös mahdollista, että alaan liittyvien asioiden ympärillä on joitain omanlaatuisia ilmaisutyylejä. Mikäli lukija tai kuulija ei ole perehtynyt näihin, hänen on vaikeaa ymmärtää sanomaa aihealueesta kerrottaessa. Tämä korostuu, kun vastaanotto tapahtuu henkilölle vieraalla kielellä.
Esimerkiksi oppikirjoissa käytetty kieli on usein haastavaa, eikä oppikirjoissa useinkaan avata käytettyä sanastoa varsinaisen aihealueen ulkopuolelta. Lainaan esimerkkinä materiaalitekniikan oppikirjaani:
“Some of the light radiation may be transmitted through the medium, some will be absorbed, and some will be reflected at the interface between the two media.” [1]
Virkkeessä kirjantekijä olettaa, että lukija valmiiksi ymmärtää kaikki lihavoimani sanat, eikä näille tarjota erillisiä selityksiä. Tietämättä sanojen tarkoitusta, jää koko virkkeen sanoma epäselväksi. Oppimisen kannalta lukijan tuleekin erikseen tarkastella jokaisen vastaan tulleen tuntemattoman sanan merkitys. Tämä voi tehdä oppimisesta erityisen työlästä.
Koulutus, tutkimus ja muu akateeminen työ
Luentosaleista löytää nykypäivänä entistä enemmän tilanteita, joissa molemmat luennoitsija ja kuuntelija käyttävät itsellensä vierasta kieltä. Jos kummankaan kielitaito on puutteellista, johtaa tämä pakostikin väärinymmärryksiin. Jos kuuntelijalla on vaikeuksia ymmärtää täydellistä puhetta, ja kielellisesti täydelliseen puheeseen lisätään pelkkä aksentti, kuuntelijan tehtävästä tulee jo tässä vaiheessa äärimmäisen hankala.
Tutkimuksen ja muun akateemisen työn raportoinnissa kieli on tärkeässä asemassa. Sillä, miten asiat ilmaistaan ja miten oikeakielistä ja oikeinkirjoitettua teksti on, on valtava merkitys. Mikäli akateeminen teksti sisältää kielellisiä virheitä tai on muuten näiltä osin puutteellinen, kukaan ei halua lukea sitä. Täten sen arvo romahtaa ja sen eteen nähty työ oli turhaa.
Tulevaisuuden toivot
Toivoisin, että kielten osaaminen nostettaisiin korkeammalle asemalle lasten ja nuorten kasvatuksessa ja koulutuksessa. Kielten opettaminen tulisi mielestäni alkaa nykyistä aikaisemmin, sillä mitä nuorempana kielen opetus alkaa, sitä vastaanottavaisempi lapsi on oppimaan [2]. Yksikielinen, (jos kieli siis ei ole englanti) sulkee itsensä koppiin, jossa saatavilla on tippa meressä kaikesta tiedosta. Nykyisellä informaatioaikakaudella tämä ei ole enää hyväksyttävää.
Duolingon perustaja Luis Von Ahn kertoi TED-puheessaan uskovansa, että englannin osaaminen voi muuttaa ihmisen koko elämän [3]. Olen hänen kanssaan samaa mieltä. Annetaanhan nuorillemme eväät toimia koko ajan enemmän ja enemmän kansainvälistyvässä maailmassa ja kannustetaan heitä oppimaan kieliä.
[1] Callister, W. & Rethwisch, D., Materials science and engineering
[2] Dehaene, S., How we learn
[3] How to Make Learning as Addictive as Social Media | Duolingo's Luis Von Ahn | TED
[4] Kortetjärvi-Nurmi, S. & Rosenström, A., Yritysviestinnän ABC